Asunto-osakeyhtiöt Suomessa

Mikä on asunto-osakeyhtiö?

Suomessa on kaikkiaan hieman yli 79 000 asunto-osakeyhtiötä. Asunto-osakeyhtiöiden toiminnasta ja hallinnosta on säädetty selkeästi asunto-osakeyhtiölaissa. Asunto-tai tutummin taloyhtiöiden yhtiöjärjestys ja erillinen asunto-osakeyhtiölaki kertovat taloyhtiön ja sen osakkaiden välillä olevat vastuut, eli oikeudet ja velvollisuudet. Nykyinen asunto-osakeyhtiölaki Suomessa on aika nuori, eli se astui virallisesti voimaan heinäkuussa 2010. Ennen vuotta 2010 kaikkiin taloyhtiöihin sovellettiin vanhaa, eli vuodelta 1991 säädettyä taloyhtiöitä koskevaa lakia, joka on myöhemmin lakina kumottu.

Asunto-osakeyhtiöt määritellään osakeyhtiöiksi, joiden tarkoituksena on hallita ja omistaa ainakin yhtä asumiseen sopivaa kiinteistöä tai sen osaa. Huoneistojen kaikesta yhteenlasketusta lattiapinta-alasta yli 50% on laissa määrätty kaikkien osakkeenomistajien hallintaan kuuluviksi asuinhuoneistoiksi. Jokainen osake asunto-osakeyhtiössä antaa yksin tai yhdessä kaikkien muiden osakkeiden kanssa oikeuden yhtiöjärjestyksessä määrättyyn huoneistoon tai muuhun osaan kyseisen taloyhtiön hallintaan kuuluvasta erillisestä kiinteistöstä. Kiinteistössä olevat asuin-tai liikehuoneistot sekä luonnollisesti myös autotallit ja varastot ovat edellä mainittujen huoneistojen kaltaisia. Taloyhtiöiden hallinnoimat asuinkiinteitöt ovat yleisesti nykyään niin suosittuja paritaloja, rivi- tai kerrostaloja.

Erimielisyydet ja kiistat taloyhtiöissä

Taloyhtiöiden asukkaat ja osakkaat eivät aina ole samaa mieltä kaikista remonttia vaativista toimista kiinteistössä.

Taloyhtiön hallituksen pitäisi kuitenkin aina tietää perusasiat, eli etenkin huoneistojen ja märkätilojen kunto. Joskus kiistaa voi syntyä jopa siitä, että kenen vastuulle huoneistojen ja erityisesti niin sanottujen märkätilojen kunto kuuluu. Silikonisaumaukset märkätiloissa, lattiakaivojen säännöllinen puhdistus, palovaroittimien, suodattimien ja korvausilmaventtiilien pattereiden vaihtaminen määritellään aina osakkaiden vastuulle kuuluviksi. Toisinaan valitettava käytäntö kuitenkin on, että niihin ei juuri kiinnitetä huomiota niin paljon kuin pitäisi.

Kenelle korjauskustannukset oikein kuuluvat, eli taloyhtiölle vai osakkaille? Toisinaan epätietoisuus maksajasta voi aiheuttaa tilanteen, jossa juuri märkätilojen kunnossapidosta kiistellään. Viime vuosina asiaan on kiinnitetty enemmän huomiota ja asiat saatu rullaamaan monissa taloyhtiöissä parempaan suuntaan.

Asunto-osakeyhtiöt tekevät kaikkensa, jotta asiat sujuvat. Vesivahingon vaara on melkoisen huomattava huonosti vetävässä lattiakaivossa, ja jos palovaroittimessa ei ole pattereita, niin tulipalon vaara on huomattavan suuri. Käytännössä siis, kun kaikki tekevät oman osansa, niin myös asiat hoituvat niin kuin kuuluukin.