Telakkarannan asemakaavoitus alkoi

Telakkarannan kartta, Helsinki

Munkkisaaren kupeessa sijaitsevan Telakanrannan alueen asemakaavoitus on meneillään. Kaavaluonnos on ollut nähtävänä ja osallisten arvioitavana 19.9.–7.10.

Kaavan ohjeistuksena on, että alueen vanhat 1800-luvun ja 1900-luvun alun punatiilirakennukset säilytetään ja niihin suunnitellaan kulttuuri-, liike- ja toimitiloja. Alueelle on tulossa lisäksi tulossa asuinrakennuksia ja hotelli.

Varsinainen ranta-alue suunnitellaan julkiseksi laituriksi. Laiturialueelle on tulossa erilaisia palveluita.

Suojeltavat rakennukset ja rakenteet

Telakkaranta: saha- ja puutyörakennus sekä messinkivalimo

Arvokkaita suojeltavia rakennuksia ovat saha ja höyläämö (1898), sekä messinkivalimo (1914), joista säilytetään ainakin kantavat rakenteet ja julkisivut, sekä mahdollisesti muita suunnitteluun sopivia kohteita.

Telakkaranta: konepaja

Munkkisaarenkadulla sijaitsevan suuren konepajan (1916) suojelutavoitteita ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta se on alueen rakennustaiteellisesti arvokkain suojeltava kohde. Siitä säilytettäneen siksi julkisivun lisäksi muutakin.

Telakkaranta: puutyörakennus ja telakkakonttori

Puutyöpaja (1898) säilytetään kokonaisuudessaan, samoin kuin Munkkisaarenkadun konttorirakennus (1933), joka on muokattu paikalla olleesta vanhemmasta rakennuksesta. Sen vieressä sijaitsevaa lääkäriaseman rakennusta ei säilytetä.

Pursimiehenkadun päässä oleva pajarakennus 1930-luvulta saattaa tulla osittain säilytetyksi esim. pasaasitilana ja myös Pannuhuoneen säilyttämistä tutkitaan. Nykyisen Nosturi monitoimitalon (1958) säilyttämistä tutkitaan kaavamuutoksen yhteydessä.

Alueen kaksi säilynyttä nosturia ovat teollisuushistoriallisesti arvokkaita kaupunkikuvallisia maamerkkejä ja niiden säilyminen turvataan jatkossakin.

Arkkitehtuurikilpailu

Alueen suunnittelusta järjestettiin 30.11. – 18.12.2010 arkkitehtuurikilpailu, jonka voitti tanskalainen arkkitehtitoimisto Lundgaard & Tranberg. Voittajaksi valittiin Living Harbour –niminen ehdotus, jossa Pursimiehenkatu, Perämiehenkatu ja Punavuorenkatu jatkuvat alueen läpi rantalaiturille asti. Uudisrakentaminen on pyritty istuttamaan suojeltavien rakennusten lomaan noudattaen punatiilistä linjaa ja nivomaan vanhaan kaupunkirakenteeseen harjakattoisina taloina.

Telakkaranta: voittanut kilpailuehdotus

Kuva ja sivun yläreunan kartta ovat kilpailuehdotuksesta.

Katso myös koko ehdotus (pdf) ja kaikki kilpailutyöt.

Asemakaavoitus

Voittaneen ehdotuksen pohjalta on laadittu asemakaavan muutosluonnos, joka on ollut nähtävillä ja osallisten arvioitavana 19.9.–7.10.2011.

Telakanrannan asemakaavaluonnoksessa pyritään noudattamaan voittaneen ehdotuksen linjauksia ainakin kaupunkirakenteen osalta. Kadut jatkuvat rantaan asti ja uudisrakentamista on ryhmitelty kortteleiksi ”vanhan” kivikaupungin tyylin mukaisesti. Rakennusoikeutta on pienehkölle kaava-alueelle jaettu melko runsaskätisesti, joskin sijainti keskikaupungin laidalla puoltaa tätäkin.

Telakkakatu on suunniteltu paremmin korttelirakennetta tukevaksi ja siihen on suunniteltu raitiotielinjaus. Alue tulee liittymään osaksi julkista kantakaupungin rantoja kiertävää ulkoilureittiä.

Kaavaluonnos kaupunkisuunnitteluviraston sivuilla (linkit pdf-tiedostoihin):
asemakaavaluonnos, seloste ja havainnekuva.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että laadittu kaavaluonnos antaa mahdollisuudet hyvään uuteen kaupunkitilaan. Yhden korkeahkon rakennuksenkin alue sietää kyllä. Kaavassa esitetty korkein rakennus on 13-kerroksinen (noin 50 m korkea) eli ei siis todellakaan mikään pilvenpiirtäjä. Tulevalle Hernesaaren alueelle jää joka tapauksessa suojeltava vanha viljasiilo (42 m), jonka viereen on osayleiskaavassa esitetty muutama samankorkuinen asuinrakennus.

Rakentamisen korkeus tai mataluus aiheuttaa valitettavan usein intohimoja kaupunkilaisissa ja muissakin henkilöissä, jotka eivät edes asu lähialueella tai edes kantakaupungissa saati Helsingissä. Usein samat henkilöt kuitenkin seuraavassa lauseessa korostavat, että Helsingin alue on Suomen ainoa metropoli.

Itse en näkisi korkeaa rakentamista minään uhkana kaupunkikuvalle. Tärkeämpää on itse asiassa se miten tällaiset korkeat rakennukset suunnitellaan, sekä se mihin ja miten ne sijoitetaan. Metropoliksi Helsinki on todella matalasti rakennettu. Jopa usein ihailtu mini-metropoli Tukholma on pääsääntöisesti paljon korkeampaa rakentamista, puhumattakaan oikeista metropoleista muualla maailmassa. Korkeampi rakentaminen keskustan lähialueella johtuu siitä, että tila on kaupungista ja varsinkin keskustan lähialueelta loppumassa. Niin kuuluukin kehittyvässä kaupungissa käydä. Se on kaupunkirakenteen normaalia kehitystä. Jos emme siis halua lisää merentäyttöjä rannoillemme tai lisää etälähiöitä ja yhä hajaantuvaa kaupunkirakennetta, niin sallikaamme edes korkeamman rakennuskannan tulo Helsinkiimme.

Kirjoittaja on Munkkisaari-Hernesaari-seura ry:n puheenjohtaja.

Kuvat suojeltavista rakennuksista: Kirsi Rantama, KSV
Kartta ja kuva kilpailuehdotuksesta: Lundgaard & Tranberg, KSV
KSV = Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Kirjoita kommentti

MUHEIRA.FI